Klaaniin kuulumattomien reviirit
Kazukin lauman reviiri
Kazukin lauma asustaa vanhan puusilpomon alueen vieressä, klaanien lähellä. Heidän alueensa koostuu puusilpomon ympäristössä olevasta metsiköstä - yksikään vanha rakennus ei siis heille kuulu. Reviiri jatkuu puusilpomon rajatulta alueelta pienen polun ylitse vanhan maatilan taakse, Jokiklaanin vastaiselle rajalle. Lauma siis omaa yhteistä rajaa sekä Jokiklaanin että Myrskyklaanin kanssa.
Puusilpomon lähellä kasvusto on tyypillistä havumetsää. Se on viherlehden aikaan runsasriistaista, mutta lehtikadot ovat ankaria. Pienen polun jälkeen alkava, aukeampi alue taas on arvokas ennemmin yrttien kuin riistan kannalta. Riistaa löytyy jokseenkin, ja määrä pysyy tasaisena lehtikadonkin läpi. Lehtikadon aikaan tällä alueella on yleensä hieman enemmänkin riistaa kuin metsässä.
Kazukin lauman kissat kulkevat kohtalaisen vapaasti myös Myrskyklaanin vastaista rajaa pitkin aina ukkospolulle asti. Virallista reviiriä tämä ei kuitenkaan ole, sillä alue on kapea ja sitä olisi vaikea puolustaa.
Kazukin lauman käytäntö rajanrikkojien suhteen on samantapainen klaanien kanssa: kysytään ensin, hyökätään sitten. Tappaminen pelkän rajakahakan takia on kiellettyä. Laumalaiset eivät ole kovin tarkkoja siitä, ylittävätkö he itse rajojaan vai ei - reviiriä ympäröivä vapaa maa on ahkerassa käytössä heidän toimestaan. Klaanien rajoja he eivät kuitenkaan koskaan ylitä.
Kazukin lauman leiri sijaitsee reviirin joen haaraumassa, turvallisella etäisyydellä rannasta.
Elysia ja Rocky
NYKYÄÄN ASUMATON REVIIRI. Myrskyklaanin vastaisella rajala oleva kapea "vapaa" maakaistale kuuluu tähän reviiriin, samoin kuin vanhan puusilpomon alue ja siellä olevat rakennukset.
Hohkakynnen lauma
Hohkakynnen lauman reviiri sijaitsee Lokin lauman reviirin jälkeen. Laumalla on myös yhteinen raja Jokiklaanin kanssa, jona toimii vanha ukkospolku, eli sorapohjainen metsätie.
Reviiri kostuu pääasiasta sekametsästä, jyrkänteistä sekä niittyisistä aukioista. Huomattavia maamerkkejä reviirillä ovat harjoitteluaukeana toimiva hiekkakuoppa, joka sijaitsee reviirin lounaisosassa, Pitkäpetäjänä tunnettu mänty, jossa oppilaat harjoittelevat kiipeämistä ja joka sijaitsee lähellä Lokin lauman rajaa sekä pieni suoalue aivan reviirin perimmäisellä nurkalla, josta löytyy runsaimmin yrttejä. Pieni puro lähtee suoalueelta kiertäen pienen lenkin reviirin sisällä ennen kuin muuttuu virraksi ja laskee ulos reviiriltä.
Leiri sijaitsee aivan reviirin sydämessä, kahden vastakkain olevan jyrkänteen juurella niin, että leiri on hyvin suojassa ovaalinmuotoisessa pohjaumassa. Pesät sijaitsevat leirin reunamilla, vatukkapensaiden ja kallion suojissa ja päällikön pesänä toimii ikivanha tammi, jonne pöllö on joskus kaivertanut onkalon pesäksi.
Riistaa löytyy samalla tavalla kuin klaanienkin reviireiltä, hiirenkorvana enemmän ja lehtikadon aikaa vähemmän.
Hohkan laumalaiset ovat hieman tarkempia reviiristään kuin Lokin lauman porukka ja usein rajanrikkoja joutuukin ensin hyökkäyksen kohteeksi. Samalla tavalla Hohkakynnen lauma kunnioittaa myös muiden reviirejä eivätkä nämä poikkea niille kuin suuressa hädässä.
Kratoksen lauma
Kratoksen lauma asustaa kauempana klaaneista, kartasta katsottuna yläoikealla. Lauman reviirin rajat ovat jokseenkin häilyvät: tarkat rajat löytyvät kyllä, mutta tunkeilijoita ei katsota hyvällä rajojen lähelläkään. Laumalaisille ei ole ongelma ylitellä rajojaan, ja varsinaisen reviirin ympärillä onkin paljon asumatonta aluetta, koska kulkukissat välttävät laumaa henkensä edestä.
Lauman reviirin maasto on klaanien metsään verrattuna kuivaa, heinikkoista männikköä. Aluskasvillisuutena on heinän ohella lähinnä varvikkoa ja jäkälää, mikä ei ole metsästämisen kannalta otollista suojaa. Alue on yleisesti ottaen vähäriistaista, myös viherlehden aikaan, ja tilanne pahenee vuosi vuodelta.
Kratoksen lauma on yöaktiivinen, eli he liikkuvat ja metsästävät pääasiassa öisin. Tämän taustalla on monta tekijää, joista merkittävimmät ovat juurikin aluskasvuston olemattomuus sekä lauman luonne: Lauma on armoton vihollisia kohtaan, ja yön varjoissa on helpompi väijyä vihollista tai saalista. Yöaktiivisuuden vuoksi lauman näkemys turkkiensa väristä on tarkka: He hyväksyvät vain tummaturkkiset jäsenet. Osa laumasta ei hyväksy pienintäkään 'värivirhettä', osalle taasen riittää, että kissan pääväri on musta.
Lisää lauman rakenteesta ja tavoista voit lukea Täältä.
Kuohuvan Veden heimo
Kuohuvan Veden heimo asuu vuorilla, kaukana klaanien ja niitä ympäröivien laumojen alueesta - matkaan menee kissalta vähän yli kolme päivää. Heidän vuoristonsa on verrattavissa Alppeihin - vuorenharjat ovat laakeita ja niiden korkeudessa pystyy hengittämään normaalisti. Vuorenharjojen väleissä on heinäisiä laaksoja, eivätkä vesiputoukset ole harvinaisia. Vaikka kyseinen vuoristo voikin olla karu ympäristö klaanikissoille, on se kuitenkin idyllinen asuinpaikka Kuohuvan Veden heimolle eläimistöltään ja ympäristöltään.
Heimon reviiri on kahden vuorenharjan välisessä pitkässä, pohjois-eteläsuuntaisessa laaksossa, joka kaartuu alamäkeen eteläpäässä. Reviirin vasemmalla laidalla on rehevä virtaavan veden muodostama kosteikkoalue, johon vesi laskeutuu kauempna pohjoisessa kuohuava vesiputous. Tämän vesiputouksen takana, kallion sisällä sijaitsee Kuohuvan Veden luola, heimon asuinsija.
Rehevä, puskainen kosteikkoalue on koti pienelle vaivaiskoivumetsälle. Reviirin kasvillisuus koostuu muutoin matalasta ruohikosta, kuivista puskista, ja korkeasta heinästä. Laakso on vaivaiskoivuja lukuun ottamatta puuton, joten kissojen on turvauduttava vauhtiin ennemmin, kuin hyvään vaanimistaitoon - etenkin talvisaikaan laakso on täysin paljasja suojaton. Vuodenajat ovat yleisesti kylmempiä, kuin metsäreviireillä suuren korkeuseron vuoksi, näin ollen tehden kesistä koleita ja talvista pitkiä.
Heimon reviiriltä löytyvä riista koostuu yksinomaan piennisäkkäistä, kuten sopuleista ja jäniksistä, ja linnuista, kuten riekoista ja kiirunoista. Vuoristossa riista liikkuu paljon, joten sitä ei tule vastaan joka päivä. Kesäaikaan riistaa on huomattavasti enemmän, sillä useimmat linnut lentävät talveksi etelämpään.
Kuohuvan Veden heimolla on monia tapoja ja sanontoja, jotka eroavat täysin klaanien omista. Ne, ja tarkemman reviirikuvailun voit lukea Täältä.
Ylvässisaret
Ylvässisaret asuu sen lammen ympäristössä, jonne klaanienvälinen joki laskee klaanireviireistä etelään. Ylvässisarten aluetta rajaa suuret Ukkospolut pohjoisesta ja lännestä, ja joen toinen haara idästä. Laumalla ei kuitenkaan ole merkattua reviiriä, vaan he kuljeskelevat siellä, missä päivisin kokevat tarvetta kuljeskella esimerkiksi riistan perässä.
Ylvässisaret ovat muutenkin tapojensa ja uskontonsa puolesta täysin uniikki kissayhteisö, joiden kulttuuri vaatii paljon avaamista. Tämä esittely on siksi lyhyt, ja Ylvässisarten suuren infosivun löydät Täältä.